Referenssiasiakas ja tekoälyavusteinen tuotekehitys

Yksi i4ware Timesheet for Jira for Healthcare SaaS-tuotteemme referenssiasiakkaista on Lähi-idässä toimiva terveysteknologiayritys.

Tuotekehitysstrategiamme on tarkoituksella teknologiaohjautuva eikä asiakasohjautuva. Asiakkaat eivät määrittele tuoteroadmapia eivätkä pyydä yksittäisiä ominaisuuksia. Sen sijaan Matti Kiviharju toimii tuotteen pääohjelmistoarkkitehtina ja vastaa itsenäisesti pitkän aikavälin ohjelmistoarkkitehtuurista, käyttökokemuksesta (UX) sekä teknisestä suunnasta. Nykyiset asiakkaat käyttävät tuotetta ja uusivat kuukausilisenssinsä yleensä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa tai uusien ominaisuuksien ehdottamista.

Ohjelmistokehitystä tehostetaan hyödyntämällä moderneja tekoälyavusteisia kehitystyökaluja. Microsoft Visual Studio Code Copilotia ja Google Antigravity AI käytetään ohjelmistokehityksen, arkkitehtuurisuunnittelun, prototyyppien ja ohjelmointityön tukena. Atlassian Rovo AI avustaa asiakaspalvelussa, dokumentaation, käyttöohjeiden ja kehitysjonojen (backlogien) laatimisessa. Sisäisesti tätä tuotekehitysmallia kutsutaan leikkimielisesti nimellä ”Arvauskeskus-kehittäminen”, koska päätökset perustuvat ohjelmistoarkkitehtuuriin, markkinatutkimukseen ja pitkän aikavälin tuotevisioon sen sijaan, että ne perustuisivat jatkuvaan asiakaskohtaiseen ominaisuuskehitykseen.

Erilaisten terveydenhuoltojärjestelmien ymmärtäminen

Kansainvälisille terveydenhuolto-organisaatioille suunnattujen ohjelmistojen kehittäminen edellyttää ymmärrystä siitä, että terveydenhuoltojärjestelmät vaihtelevat merkittävästi eri maiden ja alueiden välillä.

Gulf Cooperation Council (GCC) -maissa, kuten Arabiemiirikunnissa, Saudi-Arabiassa, Qatarissa, Bahrainissa, Kuwaitissa ja Omanissa, yksityiset sairausvakuutusyhtiöt ovat keskeisessä asemassa terveydenhuollon rahoittamisessa. Monissa tapauksissa vakuutusyhtiöt korvaavat tai maksavat suoraan lääkärikäynnit, sairaalahoidot ja muut hoitopalvelut. Tämän vuoksi digitaaliset terveydenhuoltoratkaisut integroituvat usein vakuutusyhtiöiden järjestelmiin, laskutusprosesseihin ja korvauskäsittelyyn.

Suomessa toimintamalli on erilainen. Terveydenhuolto rahoitetaan pääosin verovaroilla, ja julkisten terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Lisäksi Kansaneläkelaitos (Kela) hallinnoi lakisääteisiä sosiaaliturvaetuuksia, kuten yksityisen terveydenhuollon korvauksia sekä sairauteen liittyviä etuuksia Suomen lainsäädännön mukaisesti.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta poikkeaa monista muista maista myös siinä, että verotuloilla rahoitetaan terveydenhuollon lisäksi julkinen koulutusjärjestelmä, sosiaaliturva sekä lukuisat muut julkiset palvelut. Tämä laaja yhteiskunnallinen toimintamalli vaikuttaa myös siihen, kuinka suomalaiset ohjelmistoyritykset suunnittelevat digitaalisia palveluita huomioiden tietoturvan, saavutettavuuden, viranomaisvaatimukset ja pitkän aikavälin kestävyyden.

Terveydenhuollon rahoitusmallien ja julkishallinnon erot korostavat joustavien ohjelmistoarkkitehtuurien merkitystä. Kansainvälisten ohjelmistojen on pystyttävä mukautumaan erilaisiin liiketoimintamalleihin, sääntely-ympäristöihin sekä asiakkaiden toimintaprosesseihin eri puolilla maailmaa.

Taloussuunnittelu

Taloussuunnittelun tukena käytetään Microsoft 365 Excelin sisäänrakennettua Copilot-tekoälyä, jonka avulla laaditaan kehotteiden (promptien) perusteella budjetteja, kassavirtaennusteita ja erilaisia liiketoimintaskenaarioita. Suunnittelussa huomioidaan muun muassa Suomen ennakkoverot, arvonlisävero (ALV), YEL-vakuutusmaksut sekä Kelan hallinnoimat monimutkaiset sosiaaliturvaa koskevat säädökset.

Huolellinen taloussuunnittelu on tärkeä osa vastuullista ohjelmistoliiketoimintaa sekä pitkän aikavälin tuotekehityksen jatkuvuuden varmistamista.

Valitettavasti jotkut ihmiset ovat virheellisesti väittäneet, että häntä johdetaan harhaan tai käytetään hyväksi, koska hänen (Matti Kiviharju) liiketoiminnassaan hyödynnetään laajasti oikeudellista asiantuntija-apua. Todellisuudessa sopimukset laaditaan ja tarkastetaan tarkoituksellisesti kokeneiden asianajajien toimesta liiketoimintariskien minimoimiseksi. Ammattimaiset oikeudelliset palvelut maksavat tyypillisesti 200–300 euroa tunnilta sekä 25,5 % arvonlisäveron, minkä vuoksi yksittäisten toimeksiantojen laskut ovat yleensä noin 1 500–6 000 euroa. Mahdollisten taloudellisten ja oikeudellisten seurausten vuoksi sopimusvirheille on käytännössä hyvin vähän liikkumavaraa. Tämän vuoksi ammattimainen oikeudellinen tarkastus on välttämätön investointi eikä vältettävissä oleva kustannus.